Rauhallinen sateinen keskiviikkoaamu. Vapaapäivä. AC/DC -humu räjähtää vasten kasvoja jos erehtyy avaamaan parvekkeen oven. Nautin kahvia ja vanhoja W.I.T.C.H.-lehtiä sohvalla. En nauti. Ei ole sohvaa kuulunut. Kolme tuskaista viikkoa myöhässä enkä jaksa enää odottaa.
Turhauttaa valtio ja sen rahalaitokset. Ollaan Kallen kanssa haettu ihan sitä perusasumistukea ja ollaan nyt saatu lähetellä sinne melkein kaikki kauppalistat ja vessapaperit tässä parin kuukauden aikana. Ja nyt halutaan lisää. En vaan jaksa enää. Eniten ärsyttää se että pitää aina mennä paikanpäälle ja siellä todetaan "miksi et hoitanut helposti netissä?" no anteeksi mutten pystynyt / osannut kun se on niin vaikeaa ettekä te kuitenkaan ymmärtäisi.
Tänään suunnitelmissa olis kirpparia pikkusiskon kanssa, miljoonan Lontoo-kuvan muokkaaminen ja Livbox postauksen kirjoittaminen. Myös erinäisten juttujen kuvaaminen innostaisi mutta antaa sen odottaa siihen että kämppä on vihdoin valmis eikä kuvissa näy banaanilaatikoita. Mutta hei palataan Lontoon merkeissä toivottavasti jo vaikka huomenna c: sen verran voin sanoa että oli ihana kaupunki ja jäi näkemättä lyhyellä reissulla paljon. Sinne on siis pakko palata!
Arvatkaas muuten vielä kenen kanssa tuli lennettyä Suomeen!! No PALOMA FAITHIN KANSSA TIETTY! Ei herranjumala!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti