Alan toivoa että palaan pian ytimiin jaloihin, siihen asti sokeasti tuijotan valoihin

No niin. Ensimmäiset 2 päivää koulutuksesta takana ja 3 jäljellä. Tänään en enää itkenyt ahdistuksesta päivän jälkeen. Voi olla, että torstaina vuodatan kyyneliä ensimmäisten oikeiden puhelujen takia. Eilen päätin vakaasti että en tuonne enää palaa. Oon niin perfektionisti ja omat virheet on kamalinta ikinä. No tänään menin kumminkin. En halua olla luovuttaja. Onneksi menin. Opin hirmusti uutta ja nyt on taas vähän varmempi olo. En kumminkaan vielä luota osaamiseeni tai itseeni tuolla saralla. Työporukka on kyllä ihan mukava. Eikä "tutuista" pääse sielläkään eroon. Samaan tiimiin tuleva tyttö meinaan kysyi tänään; "Niin seurusteletko sä sen T:n serkun kanssa?"

Tosiaan musta tulee nyt sitten DNA:n palveluneuvoja, että mulle vaan soittelemaan jos haluutte tietää jotain tai vaikka hommata kivan Welho Mix kanavapaketin tai Matkatv:n joista opin tänään paljon :D Niinkun vaikka sen, että UHF-antenni näyttää Star Wars alukselta. Ja että meillä on kivoja tarjouksia ;)

Kaikki odottaa mahdollisuutta löytää omasta palasen sun totuutta

Missä on ne hullut sateet? Jotenkin oon tottunut siihen että vuodesta 80% on huonoa säätä josta haluan valittaa. Nyt en keksi mitään muuta valitettavaa kuin tuo sumu aamulla. Koulussa kun ollaan pääsääntöisesti ulkona ja mulla on luonnonkiharat hiukset. Not good. Sisälläni oleva pikkuinen pissis pääsee valloilleen.

Odotan jo joulua ja lunta. Miettikää. Mä odotan lunta! Hyi. Puhkipoltan jo jouluvaloja ja kynttilöitä. Oon ihan innoissani liian kylmistä ja pimeistä talvi illoista (joista sitten voin tulla tänne valittamaan). Lumi kimaltelee, tähdet on lähellä ja lumi narskuu. Saan myös piiloutua isoihin vaatteisiin ja juoda liikaa teetä. Odotan myös joulukalenteria :3 oijjoi ja torttuja ja pipareita ja vihreitä kuulia ja suklaakonvehteja ja kalkkunaa ja porkkanalaatikkoa ja Lumiukkoa ja Joulupukin kuumaa linjaa ja sitä ettei mua pidetä outona kun fiilistelen joululeffoja/-lauluja ja ihan pikkuisen myös niitä lahjoja.

Ja hei tiedättekö mitä! Sain vihdoin töitä. Noi duunit saa mut varmaan masentumaan ja kokemaan kauheita kärsimyksiä mutta saan rahaa ja kokemusta. Eli. Koitan kestää. 20h viikossa on vaan aika paljon koulun ja harrastusten lisäksi. Just kun aloin saada opintotukea. Julmaa. Ja kun oli suunnitelmiakin.. Nyt ne kaikki pitää perua ;-; Joudun esim skippaamaan viikon koulua, syysloman reissun Keski-Eurooppaan ja varmasti tulee vielä monta juttua joiden perään harmitella. No. Yritän olla positiivinen. Muuten saan potkut ja onhan se hei kumminkin duunipaikka! :D

Kesä on kaikilla, myös ylpeytensä menettäneillä

Syksyllä kaikesta tulee aina niin ristiriitaista. Koulussa on yllättävän kivaa, mutta samalla aina muutama seikka häiritsee niin paljon että se haittaa jo vapaa-aikaakin. Teatteri on mukavaa, mutten haluaisi enää esittää kevään näytelmää. Sää on hyvä, mutta silti sitä vihaa. Tarvitsisin uusia vaatteita, muttei  kaappiini mahdu mitään. Olen yksin vaikken ole.

Tosiaan lähes kaikki ystäväiseni muuttivat opiskelujen perässä muualle ja Kallellakin on omaa elämää. Istun siis usein illat kotona. On mulla seurana How I Met Your Mother ja nyt muutamana iltana Julkkis-BB, jota lähinnä Andyn takia pällistelen. En tosiaan ole koskaan ennen BB:tä katsonut. Ei se nytkään enempää kiinnosta. Andyn varmasti kuolemattomat letkautukset vaan saa mut maha kippurassa nauramaan.

Kaipaan mun sosiaalista elämää! "Mitä elämää?" joku saattaa kysyä. No sitä. Just sitä että olis edes vaihtoehtona kotoilu-illalle meno jossain. Mutta ei. Kaipaan myös kaveria kaupoille, leffaan, puhumaan tyhmistä tyttöjen jutuista, yöksi tai vaikka Fresnoon syömään. Mutta ei. Koulussa tulee puhuttua jotain joillekkin liittyen mittauksiin, Trimblereihin ja muihin koneisiin joita käytetään. On sekin hauskaa. Samalla uuvuttavaa.

Haluaisin myös muuttaa. Haluaisin vaihtaa Facebookin kaupungiksi "Helsinki" tai "Tampere". Pieni kotoisa kämppä ja ehkä kissa tai kaksi. Ja uusi elämä uudessa paikassa, jossa sua ei tunneta ja jossa voit muodostaa kaikille uuden kuvan susta. Ja joku uus koulu, joku jossa voi tutustua uusiin samanhenkisiin ja -ikäisiin ihmisiin ja joku jossa voin toteuttaa itseäni. Ajattelin ettei eri ikäiset luokkatoverit häiritsisi mua. Huomasin, että kyllä ne häiritsevät. Kaipaan ärsyttäviä tyttöporukoita ja samanikäistä seuraa.

Mutta hei! Ei tän kuulunut olla milläänlailla negatiivinen postaus. Halusin vain pohdiskella syntyjä syviä. Mulla on oikeesti hyvä fiilis kaikesta.