Ei tatuoinneille

Sanoinkin tuossa aiemmin, etten välttämättä olisi voinut tatuointia ottaa. No miksi en? Kielsikö äiti? Tietenkin kielsi, mutta sehän ei minua estä kun kuitenkin olen jo 20 ja asun itsekseni. Mua kielsi mun iho. Isälläni on todettu keloidi-iho ja se on geneettisesti vallitsevasti periytyvä ongelma.

Muuten kuin lääkäritermein keloidi tarkoittaa arpien liikakasvua. Eli jos mulle tulee haava mitä suuremmalla todennäköisyydellä sen tuleva arpi on levinnyt hetkessä tuplasti suuremmaksi ja tästä todisteena mulla on kaunis leveä karvamatoa muistuttava pötkö vasemmassa polvessa. Keloidia esiintyy 5%:lla vaaleaihoisista ja 15%:lla tummaihoisista. Mahtoi siis ärsyttää kun tästä kuulin.

Tietenkään tuosta ei voi olla 100% varma ennen kuin on saanut muutaman arven ja huomannut niiden levinneen. Mulla ei nyt ole kun tuo yksi ja siitäkin oon aika varma että tikit otettiin liian pian pois ja sen vuoksi pääsi leviämään.

No mutta sitten tähän tatuointiin. Tatuointihan on avohaava ja arpeutuu. Sen takia oli epäilys, että kuva leviäisi mustaksi möntiksi. Kerroin tästä tatuoijalle Hämeenlinnan Unique Artissa ja hän suhtautui asiaan hyvin. Vahvisti tietysti vielä että kokeilu on tottakai mun omalla vastuulla enkä aio nostaa syytteitä jos kroppaani koristaa musta möhkäle. Siitä sitten neulan alle ja voilá kyljessäni komeilee suhteellisen pieni ja siro nuoli.

Miksi nuoli ja miksi kylki? Nuoli on yksinkertainen ajaton kuva josta leviämisen huomaisi helposti ja nopeasti. Kylki siksi että jos kuva nyt leviäisi se ei olisi kammottavana kosmeettisena haittana lähes missään tilanteessa. Bikineitä lukuun ottamatta, mutta se määrä mitä minä elämässäni biksuissa tulen olemaan on niin minimaalinen ettei se haittaa.

:)

Oon hyvin ylpeä tosta nuolesta ja siitä että uskalsin kokeilla. Paniikki penkissä oli suuri. En tiennyt miltä neula ihon alla tuntuu ja samalla jännitti miltä tuo näyttää viikon päästä. Nyt kuvasta on aikaa vajaa kuukausi ja se on parantunut kauniisti eikä ole edes yhtään koholla.

Paljonko kuva maksoi? 80e. Tiedän että se on tajuttomasti tuosta, mutta halusin varmistaa että kokeiluni on tehty varmasti hyvässä paikassa eikä leviäminen varmasti olisi kiinni kuvan tekijästä.

Itse tatuoinnin tekeminen tuntui epämiellyttävältä ja nyt olen kiikunkaakun haluanko lisää kuvia. Tottakai haluan ja ideoita on miljoona mutta se tunne ei ollut sitten yhtään mukava. Ei se sattunut mutta miettikää nyt te joilla kuvia ei ole miltä tuntuu kun neulaa liikutellaan ihon alla. Oksetti. Muutenkin olen tyytyväinen itseeni. Jaksoin odottaa siihen asti, että täytän 20 enkä mennyt heti 18 -vuotiaana iskemään käteeni Pikachua. Ei sillä ettenkö joskus haluaisi jotain Pokemon-aiheista kuvaa mutta nyt koen olevani kypsempi miettimään sitä faktaa, että se on oikeasti ihossani aina ja haluan että se miellyttää silmää koko sen ajan. Enkä vielä edes tiedä mitä haluan isona. Entä jos haluankin juristiksi.. Näyttäisin vankilasta karanneelta feikkioikeudenpuolustajalta.. Luultavasti kuitenkin haluan pitää kulttuuriläheisen linjani jossa leimat eivät haittaa. Ensimmäinen ajatuksenihan tuon nuolen jälkeen oli "omg, se on mussa kauemmin kun mun henki kulkee".

Huh mikä romaani ja propsit sille joka tämän luki. Vielä haluan sen verran sanoa että ainakin mun henkinen kasvu on ollut huikea tässä muutamassa vuodessa ja suosittelenkin teitä nuorempia miettimään huolella mitä ja mihin tatuoitte. Kyllä ne äidit yleensä on aika oikeessa kun kieltää 15 synttärilahjaksi maksamasta sulle sitä kuvaa.

Ja ei mulla ei ole mitään tatuointeja vastaan vaan rakastan niitä äärettömiin ja odotan liekeissä että joskus kehitän huikean uuden kuvan mun ihoon (ja myös sitä että Kalle käy merkkaamassa itsensä koska ah tatuoinnit on kuumia). :D


Kuvat lainattu weheartit.com.

Kynsiä ja Leimoja ja Kynsileimoja

Arki rullaa tasaisen harmaana eteenpäin. Eilen laskeskelin, että tässä taitaa olla enää vähän reilu 5 viikkoa tätä tuskaista työssäoppimista jäljellä. Mutta kokonaisuudessaan mulle kuuluu ihan hyvää. Kauppakeskus Goodman aukesi ja toi ainakin toistaiseksi isomman kaupungin fiiliksen tänne pikkukylään. Myös mun seuraavan vuoden suunnitelmat on ainakin melkein selvillä (oon kyllä varma että ne menee jonkun takia vielä piloille..). Nyt näyttää siltä, että hengaan Hämeenlinnassa ainakin vuoden pidempään ja menen koulun sijaan töihin. Unelmana olisi nyt saada joku eläinkaveri ja etsiä keväällä kiva kämppä (vaikka katteelle tulleista uusista kerrostaloista heh).

Yritän viikonloppuna koota ajatuksia ja siirtää vihdoin kuvia koneelle jotta saisin kunnollisen postauksen tehtyä. Ainakin Valokarnevaaleilta mulla olis kuvia ja löytyy jotain muitakin! Tänään jaan teille muutaman kynsikuvan. Tilasin MoYou Londonin (Cesarsshopin kautta) leimauslaattoja ja muutaman Konadin leimauslakan. Oon niistä ihan über innoissani ja haluaisin laittaa kynnet uuteen kuosiin joka päivä.. (niistä laatoistakin ajattelin koota oman tekstin heti kun oon kotona valoisaan aikaan kuvaamassa laatat, ajattelin myös koota jonkun koosteen kaikista omistamistani lakoista.. oon niitä hamstrannut nyt oikein urakalla)

Niin ja katsokaas mikä kaunokainen mun kylkeen on ilmestynyt.. Joskushan puhuin etten tuollaista voi ikinä hankkia mutta no.. otin riskin ja kokeilin. Kannatti! (punaiset jäljet teippistä joka piti kelmua yöllä)

Tästäkin kerron vielä lisää. Ja myös siitä miksen tätä olisi voinut ottaa. :) Paljon kerrottavaa, niin vähän aikaa möh.