Tänään tuli sitten laihdutettua isän lompakkoa oikeen urakalla tuola IKEA:n ihmeellisessä maailmassa. Kyllä yo-juhlat on kivoja. No nyt on ainakin reippaasti astioita omaan kämppään.. 40 skumppalasia, 40 "normi" juomalasia, 40 haarukkaa/veistä/lusikkaa/pikku lusikkaa, 40 kahvikuppia&alusta, 40 leipälautasta. Toinen vaihtoehto olis tietty ollut kutsua vähemmän vieraita :D Eipä sitä siinä osoitteita kirjoittaessa ja postimerkkejä liimaillessa raha kiiltäen silmissä tajunnut. Hullusti porukkaa. Saa nähdä miten kestän hengissä. No. Ehkä samaistun meidän viimeisimmän näytelmän hahmooni Ulricaan ja siirryn jossain vaiheessa iltaa vaihtamaan kuulumisia mun kahden uuden kaktus-vauvvan kanssa. Jos ne enää elää sillon.
En siis todellakaan oo mikään viherpeukalo. Tapan kaikki kasvit. Mulla on ollut muutamia kaktuksia, kärpäsloukku, rahapuu ja semmonen söpö sydämen muotonen mehikasvi/lehti/asia mutta ne kaikki on kuolleet suht nopeesti. Ja mulle kun on uskoteltu että kaktus on helppo pitää hengissä. Tällä hetkellä ainut "elossa" oleva kasvi on tommonen epämääränen tekopusikko mun pöydällä. Senkin haluaisin heittää menemään. Jos sitä tällä kertaa herättäisi nämä äidinvaistot ja saisi tuon kaktuksen kukkimaan.
Järjestin tossa jokin aika sitten Kallelle yllärin. Tykkään järjestää ylläreitä ja tän selittäminen tuli mieleen tossa kasveista puhuessa. En tiedä yhtään että miksi. No. Halusin tietty olla oikeen överi ja käskin sen pistää huivin silmille kun lähettiin ajelemaan (ah sitäkään en voi enää tehdä kun päätin pamauttaa kolarin ja nyt ainut kulkupeli on pyörä prkl). Se on niin ärsyttävän fiksu että ties koko ajan missä mennään joten fail tämä kohta. Okei kyllä mä sen jossain vaiheessa eksytin reitiltä ja ehkä se jopa vähän yllätty. Ajettiin siis Aulangolle ja Joutsenlammelle ja sinne sitten leiriydyttiin. Olin roudannu mukaan viltin, huonookin huonommat kajarit ja kylmälaukun. Hommasin kaikkia herkkuja ja sen lemppari irtsareita Makuunista. Sielä sitten vietettiin ilta ja mulla oli ekaa kertaa kesäfiilis. Lampi, aurinko, Pariisin Kevät ja kaikki oijjoi.
Toisen kerran kesäfileet tuli kun kävin kastamassa viime sunnuntaina talviturkin. Hui. En edes muista millon kivikaudella viimeks olisin käyny ennen mun synttäreitä uimassa. Seuraavana aamuna äiti totesikin kivasti "no hyvä että kävit eilen, ei olis tänään enää vanhat luut kestäny". Kiitos tästä :)
Nyt on taas hullut fileet. KesäKesäKesä. Oijjoi. Jos se tänäkin vuonna olis huikee. Jooko? Oli ihan mahtia istua äsken autossa auringon paistaessa silmiin, arskat päässä, shortsit jalassa, kuunnella kaikkee hupsua vanhaa suomi-iskelmää, ajella motarilla ja juoda jotain omenalimua joka maistu siideriltä tölkistä joka näytti halpissiideriltä. Jos sitä ajelua olis voinu jatkaa vielä pidemmälle ja mennä johonkin kivaan paikkaan ja joidenkin kivojen tyyppien kanssa olisin ollut taivaassa.
Huomenna olis oltava ysiltä työkkärissä ja iltapäivällä kuvailemaan vähän matskua Ämyn dokkariin. Jänskättää. Että jos sitä nyt nukkumaan..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti