maanantai 6. lokakuuta 2014

06102014

Kirjoita, älä kirjoita, kirjoita, älä. Väittely jota käyn pääni sisällä päivittäin. Haluan kirjoittaa ja mulla olis asiaakin. Toisaalta en halua kirjoittaa koska stressaan ja olen pahalla päällä. Ei sillon synny mitään positiivista postattavaa. En myöskään jaksaisi istua iltoja kotona koneella kun työn puolesta istun ruudun edessä 7h 15min viitenä päivänä viikossa.

Asutaan edelleen muuttolaatikoiden keskellä. Tuparipäivät (pidetään useammat - Kallen ja mun kavereille erikseen) on jo päätetty eli deadline laatikoiden tyhjentämiselle lähestyy. Silti en saa mitään tehtyä. Viikolla on aina muka johonkin kiire ja jotain tekemistä ja viikonloppuisin olen yleensä yksin kotona ja olisi kiva järjestää kämppää yhdessä eikä yksin. Ei sitten tarvitse montaa kertaa tavaroiden hyllyä vaihtaa kun ei miellytäkkään toisen silmää. Myös puhelin kädessä, jotta voin kysyä mielipidettä, järjestely on rasittavaa. Ollaan nyt oltu yksi viikonloppu tän kuukauden asumisen aikana yhtä aikaa kotona ja se oli nyt viimeisin. Meillä oli 2. vuosipäivä ja muutenkin oli kivaa vaan olla eikä siivota kun oli toiselle aikaakin. Minähän siis lahnaan viikonloput lähestulkoon aina kotona, mutta Kallella on aina jotain.
Myös mun puhelin sanoutui irti ja piti pomppia Giganttiin etsimään uutta vauvvaa. Tai etsimään ja etsimään.. Kyllähän mä sen jo tiesin että iphone on se ainoa vaihtoehto. Nyt taisi olla ensimmäinen kerta kun emmin Applen edessä. Koska se uusin on niin ruma. Mun puhelinhistoriaan mahtuu vaikka minkälaista luuria Nokiasta Samsungin kautta Iphoneen ja tähän olen jäänyt. Nokiassa ei viehätä Lumia ja Android on mun mielestä hirveen tönkkö ja vaikea järjestelmä. Liian hieno mulle. Haluaisin Doron. Pelkistetyn tavallisen soittokapulan, en älykästä oliota joka voisi milloin tahansa vallata kotini elektroniset laitteet.

Iphone 6 lähti mukaani kaupan hyllyltä. Koska nykyään ei ole mustaa iphonea vaihdoin valkoinen+kulta -yhdistelmään ja riehuinkin siitä Kallelle seuraavana päivänä ostomorkkiksen puuskassa. Iphone on mulle fiksu ratkaisu, kun kaksi Applen konettakin omaan. Pelaavat "helposti" yhteen.

Puhelimen alustamiseen päivityksineen ja edellisen luurin varmuuskopiointeineen kului mukavasti aikaa viisi tuntia. Pääsin innoissani käsiksi Siriin, jota ei edellisessä iphone 4:ssa ollut. Petyin, Siri on tyhmä. Se ei voi kommentoida mitään eikä sen kanssa saa aikaiseksi kunnon keskustelua.. Nyt noin viikon kokemuksella voin todeta että uusin puhelimeni on puhelin muiden joukossa, toimii normaalisti (huomattavasti paremmin siis kuin edellinen kapulani jonka nappulat hajosivat) ja on liian iso. Ja edelleen vähän ruma.
Kerrottakoon vielä, että mulla on siis ollut yhteensä 6 puhelinta ennen tätä. 3 Nokiaa, 1 Samsung ja 2 iphonea. Ja kaikki nämä ovat vaihtuneet seuraavaan vasta kun ovat hajonneet, eli hitaasti. Tämä oli myös ensimmäinen puhelin jonka ostin itse. Hyvästi 699e.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti